keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Puolivälissä

Fisun tiineydestä on nyt ensimmäinen puolikas takana ja toinen, jännittävämpi 4,5 viikkoa edessä. Pahoinvointi vaikuttaa hieman jo helpottaneen ja ruoka on maistunut vähän paremmin, ei kuitenkaan vieläkään ihan normaalisti. Ruokintakerrat nostin normaalista kerran päivässä (iltaisin) ruokailusta kahteen kertaan päivässä, tosin aamupalalla Fisu syö selvästi huonommin kuin illalla. Tämän viikon lopulla vaihtuu sitten ruoka tiineille ja imettäville soveltuvaan Eukanuba Premium Performance -ruokaan kasvattajan ohjeiden mukaisesti.




lauantai 19. tammikuuta 2019

28 vrk tiineyttä takana

Tänään tuli täyteen neljä viikkoa astutuksesta. Fisu on voinut pahoin ja syönyt huonosti oikeastaan koko tämän viikon. Tiistaina oksensi, ja sen lisäksi useampana päivänä on yökkäillyt, nieleskellyt ja näyttänyt surkealta. Ruokaa on suostunut syömään hädin tuskin puolet siitä mitä normaalisti, ja senkin vain jos laitan jotain herkkuja nappuloiden sekaan tai annan ruokaa palkkana jostakin tehtävästä. Tämä on ollut aivan tosi kummallista, ikinä ennen Fisu ei ole nirsoillut ruuan suhteen tai jättänyt syömättä. Fisun maha ei ole juurikaan kasvanut viikon aikana, eikä ihme, kun ei kerran ruokakaan maistu. Toki mahan koossa hämää myös se, että Fisulta ajeltiin mahakarvat pois ultraa varten. Seistessä ja liikkuessa näyttää vielä ihan normaalilta eikä tiineyttä huomaa, mutta istuessa ja maatessa sillä näkyy ja tuntuu jo ihan selvästi pieni vauvamaha <3 Lenkeillä Fisu on liikkunut nyt vähän normaalia rauhallisemmin, ei hirveästi lähde spurttailemaan tai leikkimään Stepin kanssa vaan hölköttelee omia reittejään.

Paino: 16,7 kg
Vyötärö: 48 cm



Vauvamasu <3

maanantai 14. tammikuuta 2019

Kalanpoikasia näkyvissä!

Eilen Fisu jätti puolet ruuastaan syömättä. Se on täysin poikkeuksellista, Fisu on ahne koira enkä muista että moneen vuoteen olisi jäänyt yhtäkään nappulaa kupin pohjalle. Päätin, että pakko se on nyt ultrata, jos ei ole tiine niin sen on pakko olla sairas.

Tänään illalla (23 vrk astutuksesta) käytiin siis YESsillä kurkistamassa, ja pentujahan siellä näkyi <3 Rakon alta löytyi heti ensimmäinen, ja kaksi lisää vasemmasta kohdunsarvesta. Oikealle en päässyt oikein katsomaan, siellä oli paksusuoli tiellä, sen jättämän kaikukatveen alla saattaa olla enemmänkin. Mutta kolme siis nyt ainakin! Toki tässä vaiheessa pentujen lopullista lukumäärää ei voi arvioida, sillä alkioiden varhaiskuolemat on koirilla yleisiä ja toisaalta mun ultraustaidoilla on hyvinkin voinut jäädä useampi alkio huomaamatta. Voi kun kaikki menisi hyvin tästä eteenpäinkin <3 Fisu on selvästi kiireinen bisnesnainen, jolla ei ole aikaa ylimääräiselle deittailulle ja kynttiläillallisille, romanssi Mion kanssa jäi yhden yön jutuksi mutta sehän näyttää riittävän :D


lauantai 12. tammikuuta 2019

21 vrk ja tiineyden ensimerkkejä?

Tänään tuli kolme viikkoa täyteen astutuksesta. Olen tarkkaillut Fisua päivittäin ja koittanut analysoida tissien ulkonäköä, kytännyt ruokakupin tyhjenemistä, tunnustellut mahaa ja rekisteröinyt kaikki muutokset käyttäytymisessä. Mitään varmaa en kyllä voi sanoa siitä, voisiko se olla tiine vai ei, mutta yleisfiilis on varovaisen toiveikas. Nisät ovat kasvaneet ihan selvästi ja punoittavat, jopa pienimmät etunisätkin erottuvat nyt selvästi vatsakarvojen seasta. Karvat Fisulla osoittaa kylkien kohdalla suoraan ulospäin, mutta en kyllä muista, onko karvassa normaalistikin siinä kohdassa "pyörre" molemmissa kyljissä. Limaista vulvavuotoa Fisulla on tullut tällä viikolla useampana päivänä, "tiineysvuorokausina" 17-21. Jotenkin Fisu myös näyttää hieman normaalia paksummalta, ihan kuin vatsalinja olisi aavistuksen laskenut ja vyötärö levinnyt. Ruokamäärä ja ruokamerkki on pysynyt samana marraskuusta lähtien, mutta on toki mahdollista, että Fisu on vaan lihonut kun nyt ei olla treenattu mitään eikä ole sen takia päässyt liikkumaan ihan niin paljoa kuin yleensä. Käytös ei ole muuttunut mitenkään, Fisu on reipas ja iloinen, lenkeillä juoksentelee Stepin kanssa ja pelaa lumikököillä. Ruoka maistuu hyvin, ainoastaan keskiviikko-iltana näytti syövän hieman normaalia hitaammin, mutta voi olla että kuvittelin. Mitään pahoinvointia ei ole ollut.

Paino: 16,8 kg
Vyötärön ympärys: 48 cm

Painoa ja senttejä vyötärölle on siis tullut lisää, eli ehkä sitä en ainakaan kuvittele, että näyttää hieman normaalia paksummalta. Jos Fisu ei ole tiine, niin siinä tapauksessa sillä on ainakin tiukka laihdutuskuuri edessä :D






keskiviikko 9. tammikuuta 2019

17 vrk ja limaa

Eilen kiinnitin huomiota siihen, että Fisu putsasi alapäätään normaalia enemmän. Kurkkaus hännän alle paljasti pienen määrän kirkasta, hajutonta limaista vulvavuotoa. Fisulla on ollut joskus ennenkin valeraskauden yhteydessä limaista vuotoa, mutta selvästi myöhemmin, joskus 2kk juoksun jälkeen. Muutoin Fisu voi ihan normaalisti edelleen.

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

15 vrk

Eilen tuli kaksi viikkoa täyteen Fisun astutuksesta. Fisu on voinut normaalisti, ruoka maistuu hyvin eikä ole ollut mitenkään pahoinvoiva, ja lenkeillä juoksentelee ihan kuten ennenkin. Nisät on kasvaneet ihan selvästi, mutta niin Fisulla kyllä aina kasvaa valeraskaudenkin yhteydessä.

Paino: 16,5 kg
Vyötärön ympärys: 46 cm

Mahanalus täynnä tissejä

torstai 27. joulukuuta 2018

Mittoja

Nyt, kun astutuksesta on vasta muutama päivä eikä mitään muutosta tietenkään ole nähtävissä, kävin töissä punnitsemassa Fisun ja mittailin vyötärön, jotta olisi sitten jotain mihin verrata jos Fisu tiinehtyy.

Paino 16,6 kg
Vyötärö 45 cm


Toistaiseksi solakka sivuprofiili




tiistai 25. joulukuuta 2018

Romanssi ohi

Fisun ja Mion romanssi jäi harmittavasti varsin lyhyeksi, sillä astutuksia tapahtui vain yksi. Sunnuntaina (18. juoksupäivä) Fisu ja Mio leikkivät ulkona innokkaasti, mutta Fisu torjui Mion astumisyritykset, eikä mieli ole enää muuttunut sen jälkeen. Huomenna Mio lähtee omaan kotiinsa Ruotsiin.

Kovin luottavainen olo ei ole tämän pentueen onnistumisen suhteen, sillä koko juoksu eteni omituisesti ja tärppipäivät loppuivat kuin seinään. Nyt ei kuitenkaan auta muu kuin odottaa ja katsoa, johtiko tämä yksi astuminen mihinkään.

Tässä muutama kuva pariskunnasta leikkimässä ulkona








Fisu is now mated with Mio. Fisu's heat was weird, progesteron rised later than expected and heat ended very quickly, so we got only one mating. Now we just need to wait and see if one mating was enough. I'm not having very high hopes of this litter really happening... :(

lauantai 22. joulukuuta 2018

Ensimmäinen astutus

Eilen illalla Fisun kasvattajat palasivat ulkomaan reissulta ja treffattiin illalla. Fisu ja Mio flirttailivat ja Fisu seisoi jo aika hyvin paikoillaan, mutta viime hetkellä kuitenkin väisti Mion hypätessä selkään. Pariskunta lähti kasvattajien matkassa jatkamaan yrityksiään Paippisiin.

Tänään aamulla (17. juoksupäivä) lopulta onnistui, Mio astui Fisun ja olivat nalkissa 14min! Apuja ei tarvittu, pariskunta hoiteli hommat ihan luonnollisesti. Ihanaa ja helpottavaa tietää, että vaikka juoksu eteni nyt aivan eri tahdissa kuin aikaisemmin, niin silti astutus onnistui. Mikäli kaikki menee hyvin, pentuja odotetaan syntyväksi 23.2. tienoilla ja luovutus olisi sitten huhtikuun puolivälissä. Kevätpentuja siis toiveissa <3

perjantai 21. joulukuuta 2018

Muutoksia suunnitelmiin

Otin eilen torstaina aamulla (15. juoksupäivä) Fisusta uuden progenäytteen, jonka tulos saatiin aamupäivällä. Proge oli nyt 3,0 eli LH-piikki oli saavutettu. Siitä alkoi kuumeiset laskutoimitukset, pohdinnat ja vaihtoehtojen selvittely, sillä mulle ja Miollehan oli varattu jo laivamatka takaisin Ruotsiin nyt tulevalle viikonlopulle, lähtö perjantaina ja paluu lauantaina. Mikäli proge nousisi vauhdilla, voisi perjantai ja lauantai olla riittävät astutuspäiviksi. Koska Fisu näytti torstaina iltapäivällä jo huomattavasti suopeammalta Mion haistellessa sen takapuolta, päätimme pitäytyä suunnitelmassa ja koittaa astutusta torstaina illalla useampaan otteeseen ja perjantaina aamulla ja vielä ennen laivan lähtöä.

Mio ja Fisu treffasivat siis eilen Ojangossa aksatreenien jälkeen. Kävimme kävelemässä kenttien valossa ja koirat leikkivät ja Mio haisteli Fisun pyllyä. Mitään oikeita astumisyrityksiä ei kuitenkaan tullut, heti jos Mio vaikutti siirtyvän takapuolen suuntaan hypätäkseen selkään, Fisu väisti ja koitti napsia Mioa. Luovutimme aika pian, ja kävimme vain lenkillä tyttöjen kesken. Illalla kotona päästin Fisun ja Mion vielä uudestaan yhteen, nyt näytti jo hieman paremmalta ja Mio pariin kertaan kokeili hieman nousta selkään, mutta edelleen Fisu kääntyy heti pois ja kertoo hyvin selvästi, että hyväksy astumista. 

Tänään aamulla taas uutta yritystä kotona, hetkellisesti näytti jo lupaavalta, mutta ei edelleenkään onnistunutta astutusta. Mio kävi pariinkin kertaan jo Fisun selässä, mutta juuri kun oli osumassa kohteeseen, Fisu vinkaisi ja kääntyi pois alta. Työpäivän ajan pariskunta oli taas erillään, ja iltapäivällä kokeiltiin jälleen. Edelleen sama tilanne, Fisu ei hyväksy astumista eikä Mio halua astua väkisin. 

Näin ollen jouduttiin sitten kuitenkin muuttamaan suunnitelmia. En voi lähteä palauttamaan urosta, kun ensimmäistäkään astutusta ei olla vielä saatu onnistumaan. Progen perusteella parhaat astuspäivät ovat vielä edessä, joten nyt on vaan pakko antaa parille aikaa ja Mio jää Suomeen toistaiseksi. Se, miten Mioa saadaan palautettua takaisin Ruotsiin, on vielä täysin auki, sillä olen itse töissä ensi viikon ja käytännössä kaikki laivat on buukattu täyteen. Joulun pyhät tekevät tästä ajoituksesta kertakaikkisen surkean, mutta eipä näissä asioissa sille taida mitään mahtaa.

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Lämpenee, lämpenee!

Tänään (14. juoksupäivä) oli Fisun ja Mion kolmannet treffit. Treffattiin Talinhuipulla pk-kentän lähistössä, kun halusin samalla nähdä, miten Mio reagoi ampumiseen. Otettiin ampumiset ensin, heitin maahan muutaman namin Miolle ja kun se söi, ammuttiin kaksi laukausta ehkä 20m päästä. Ensimmäiseen laukaukseen Mio reagoi säpsähtämällä ja katsomalla äänen suuntaan. Sitten se kuitenkin jatkoi syömistä, ja kun ammuttiin muutama kerta lisää, niin reaktio pieneni koko ajan. Laukausten jälkeen Mio oli täysin normaali oma itsensä, ei ottanut yhtään painetta.

Treffitkin sujui jo huomattavasti paremmin! Käytiin lenkillä, ja aluksi pidin Mioa hihnassa ja Fisua taas irti. Nyt Fisu tuli kuitenkin itse haastamaan Mioa leikkiin, joten päästin Mionkin irti. Innostuivat juoksentelemaan ja muutamaan otteeseen Fisu antoi Mion jo haistella pyllyään. Mitään astumisyrityksiä ei vielä tullut, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa!

Otin nyt Fisun takaisin kotiin, jotta pystyn paremmin seuraamaan juoksun etenemistä. Pidän pariskunnan eri huoneissa, jotta molemmat saavat olla rauhassa. Otetaan huomenna aamulla uusi proge, ja sen mukaan sitten edetään. Vähitellen alan kuitenkin jo olla toiveikas, ehkä tämä sittenkin onnistuu..?

tiistai 18. joulukuuta 2018

Toka proge ja agilitya Mion kanssa

Eilen illalla Fisu ja Mio treffasivat toistamiseen, ja Fisu teki edelleen hyvin selväksi, että pyllyn suuntaan Miolla ei ole asiaa. Fisu ei ollut pätkääkään kiinnostunut koko sulhosta, ei edes leikkimielessä. Fisu jatkoi siis takaisin äidin luo hoitoon, en halua pitää pariskuntaa samassa asunnossa nyt kun aika on selvästi väärä. 

Tänään aamulla (13. juoksupäivä) kävin ottamassa Fisusta uuden progenäytteen ja vein sen Opaskoirakoulun klinikalle tutkittavaksi. Aamupäivällä valmistui tulos, proge oli vasta 0,8 ng/ml eli ei käytännössä ole noussut yhtään! Ei siis ihme, ettei Fisua sulho vielä kiinnosta. Päätettiin, että tänään ei edes yritetä treffata, on vielä ihan liian aikaista. Näköjään juoksujen välillä voi olla isoja eroja, aiemmissa juoksuissa Fisulla on ollut tärppipäivät juuri näihin aikoihin ja nyt ei olla vielä lähelläkään. 

Koska treffejä ei tänään tullut, niin käytiin sitten treenaamassa Ojangossa. Fisu sai puuhastella vaan jotain ihan hömppäjuttuja mielenvirkistykseksi. Mion kanssa kokeilin ensin leikkiä kentällä, ja sitten tehtiin vähän aksaa! Leluksi kelpasi hyvin Fisun kehu-lelu, sitä Mio tykkäsi saalistaa, noutaa ja taistella siitä. Kokeilin sitten ihan yksittäistä 40cm hyppyä, ja siitähän Mio innostuikin! Alusta asti piti hyvin vauhtia päällä, palkkautui hyvin lelulla, juoksi kuolleellekin lelulle eikä pudottanut rimaa kertaakaan. Kokeiltiin myös namipalkalla madallettua A-estettä, ja sitäkin Mio meni ihan tosi kivalla asenteella, ja lähti myös itsenäisesti tarjoamaankin sen kiipeämistä. Koko "treenin" ajan Mio keskittyi 100% tekemiseen, ei huomannut muita kentän ohi käveleviä koiria, ihmisiä tai naapurikentältä tulevia juoksuisen Fisun hajuja. Se palauttaa lelua luonnostaan (!!!!!!) ihmiselle ja teki koko treenin täysin äänettömästi.

Kotona Mio on helppo ja huomaamaton. Yöt se nukkuu sängyssä Fisun paikalla, päivisin se on ollut mulla nyt töissä mukana. Lenkeillä se menee pääosin vapaana, ja toimii pitkälti samalla tavalla kuin Fisu. Se ei jahtaa mitään luonnon eläimiä, ei mene vastaantulevien koirien tai ihmisten luo ja pitää itse huolen, että pysyy näköetäisyydellä.


sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Kylmää kyytiä treffeillä

Tänään aamulla rantauduttiin Mion kanssa Suomeen. Loppuosa laivamatkasta meni hienosti, käytiin ilta- ja aamulenkillä kannella, jossa Mio suostui jopa tekemään pissat koiranvessaksi tarkoitettuun hiekkalaatikkoon! Fisu ei kyllä suostuisi ikimaailmassa... Koko yön Mio nukkui rauhassa sängyn jalkopäässä :)

Helsingin päässä pysähdyttiin ensin lyhyelle lenkille, jotta Mio pääsi tekemään tarpeensa. Sitten mentiin hetkeksi meille kotiin kahdestaan Mion kanssa, Fisu ja Step ovat vielä hoidossa äitini luona. En tiedä, onko Mio ollut aiemmin kerrostalossa, mutta nyt ainakin marssi epäröimättä sisään, hississä haisteli naapurin koirien tuoksuja ja kotona tutkittuaan asunnon parkkeerasi tyttöjen lelulaatikolle.

Päivällä käytiin sitten Viikin pelloilla ekoilla oikeilla treffeillä lenkin merkeissä. Fisulla on nyt meneillään 11. juoksupäivä. Pidin Mion alkuun hihnassa ja päästin Fisun irti, jotta se saisi itse ottaa kontaktia Mioon halutessaan. Muutaman kerran Fisu kävi pyörimässä lähellä ja näytti siltä, että tekisi mieli leikkiä, niin päästin Mion irti. Mio oli tosi kiinnostunut, kovasti yritti haistella Fisun pyllyä ja kutsua leikkiin, mutta Fisu ei lämmennyt lainkaan. Pyllyn haistelusta kääntyi heti pois murahduksen kera, eikä oikein lähtenyt leikkimäänkään, lähinnä juoksi sen verran että sai innokkaan sulhon häädettyä kauemmas. Ei siis puhettakaan, että olisi vielä sopiva aika astutukselle. Myöskään kiiman ulkoiset merkit eivät viittaa siihen, että tärppipäivät olisivat käsillä. Juoksuvuoto on edelleen tummaa, eikä Fisu käännä häntää housuja puettaessa. Koitetaan treffata huomenna illalla uudestaan.

Ensitreffit alttarilla - tai sitten ei :D



Mio on kyllä toistaiseksi osoittautunut erittäin hyväksi valinnaksi Fisulle! Olen aivan myyty, se on todella miellyttävä ja helppo koira, järkevä ja tasapainoinen, leikkisä, avoin, rohkea ja vielä komeakin <3