maanantai 3. joulukuuta 2018

Ekat treffit ja PM-kisat

Viime viikonloppu kului Fisun kanssa tien päällä, kun keskiviikkona illalla starttasimme Turun satamasta kohti Ruotsia ja tokon PM-kisoja. Fisu on matkustanut laivalla viimeksi 5kk ikäisenä, mutta matkustaminen sujui kuin vanhalta tekijältä ja Fisu oli laivalla kuin kotonaan.

Torstaina matkalla PM-kisapaikalle Värnamoon teimme pienen ylimääräisen lenkin, ja kävimme tapaamassa Fisun tulevaa sulhasta Mioa, ja Mion omistajaa Alexia. Tapasimme samalla reissulla muitakin sukulaisia, paikalla oli nimittäin Mion lisäksi Mion emä Lass, tytär Git, täti Tikka, serkku Hippu, puolisisko Cass ja Cassin poika Raven. Kävimme koko lauman kanssa lenkillä, treenasimme lyhyet sessiot paimennusta ja istuskelimme tuvassa juomassa teetä.

Mio oli juuri sitä mitä olin toivonutkin. Sosiaalinen ja avoin, ystävällinen mutta ei kuitenkaan mielistelevä muille koirille ja ihmisille. Laumassa, jossa oli vieraita uroksia ja juoksuisia narttuja, Mio kulki täysin ongelmitta vapaana, sillä ei ollut mitään tarvetta pullistella tai uhkailla kenellekään. Se oli toki kiinnostunut nartuista, mutta sillä pysyi kuitenkin hyvin pää kasassa, se pystyi lenkkeilemään narttujen kanssa vapaana eikä se vinkunut tai kiihkoillut narttujen perään. Sisällä Mio oli rauhallinen, kävi rapsuteltavana ja sitten asettui aloilleen makoilemaan pöydän alle. Kaikin puolin rento, hyvähermoinen ja omilla jaloillaan seisova koira.

Paimennustreeneissä Mio oli hieno, se on erittäin nopea ja intensiivinen, ei lainkaan jumittava silmäkoira vaan liikkuva ja liukas. Se kuuntelee ja tottelee käskyjä, mutta sillä on myös oma vahva tahto. Myös Mion emä Lass teki erittäin suuren vaikutuksen, se oli ikäänsä nähden erittäin hyvässä kunnossa, liikkui todella kauniisti ja paimennuksessa se on todella tyylikäs ja intensiivinen koira. Mion vuoden ikäinen tytär Git oli myös miellyttävä koira, hieman nöyremmän ja kiltimmän oloinen kuin isänsä, mutta syttynyt lampaille ja vaikutti kuuliaiselta ja helposti koulutettavalta.

Rakenteeltaan Mio oli tosi kaunis. Se on sopusuhtainen, hyvin kulmautunut, kevyt mutta ei hontelo uros. Korkeudeksi arvioisin ehkä 52cm, hieman Fisua korkeampi ja pitkäselkäisempi. Mio liikkui kauniisti ja ketterästi. Turkki Miolla oli sopiva ja nätti, lyhyehkö pitkäkarva ja laadultaan aika karkea, täysin suora. Ainoa "miinus" oli takakannukset, niistä en itse oikein tykkää.

Pariskunta ensitreffeillä :)

Mion luota suuntasimme kisapaikalle Värnamoon. Torstaina ja perjantaina pääsimme treenaamaan kisapaikalla, ja lauantaina ja sunnuntaina oli itse kisat. Tarkemman selostuksen kisareissusta kirjoitan Fisun treeniblogiin, mutta kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Fisun suoritukseen. Fisu teki hyvin oman tasoisensa suorituksen molempina päivinä, ainoina liikevirheinä tunnarissa oman kapulan ylitys kertaalleen ja seuraamisessa yksi perusasento jäi tekemättä. Fisun suoritus herätti ihastusta myös tuomareissa, ja pistein 277,25 Fisu lunasti itselleen toistamiseen tokon Pohjoismaiden Mestaruuden sekä 1-tuloksen myötä uudet valionarvot: SE ja POHJ TVA!!!

Kisapaikalla treffasimme myös Fisun sukua, nimittäin Fisun isän omistaja Bettan koirineen tuli sunnuntaina katsomaan kisoja! Oli aivan ihanaa tavata uudestaan Fisun isä Zot, olen nähnyt isä-koiran viimeksi neljä vuotta sitten. Zot oli juuri sellainen kun muistin - erittäin ystävällinen ja järkevä uros, jolla ei ole mitään pahaa sanottavaa kenellekään. Bettanilla oli mukana myös hänen nuorempi koiransa, Mion poika Åke. Myös Åke vaikutti isänsä tapaan mukavalta koiralta, se oli avoin, hyväntahtoinen ja energinen nuorukainen jolla oli pitkät jalat ja kovasti vauhtia kaikkiin ilmansuuntiin.

Fisun perhe: Roima, Zot, Fisu
Fisu on selkeästi uranainen, sillä se on pidätellyt nyt juoksuaan niin, että saimme keskittyä kaikessa rauhassa kisaamiseen PM-kisoissa. Hyvä niin, koska kisajärjestäjillä oli tiukka linja - juoksunartut eivät saaneet edes tulla kisapaikalle ennen sunnuntai-iltapäivää, ja olivat siten varsin eriarvoisessa asemassa muihin nähden. Edelleen siis odotellaan vielä juoksun alkua, toivottavasti alkaisi jo pian :)

Short version in english: Fisu competed in obedience Nordic Championships last weekend in Sweden, and while we were already in Sweden, we decided to meet Mio at the same time. Mio was everything I had hoped for - a very friendly, social and easygoing male. Mio is keen with sheep, he uses eye but is not sticky and he is fast and agile while moving.

In the competition ring Fisu was happy and keen - like she always is - and she did a nice result with 277,25 points in FCI class 3 winning individual competetion. With this first prize she became also Swedish and Nordic Obedience Champion.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti